Joko kohta jo tapahtuisi?

Viikot vaihtuvat kuukausiksi ja kuukausista tulee puoli vuotta. Asiat etenevät verkkaisesti.

Syyskuussa kävimme ensikäyntikeskustelun klinikan hoitavan lääkärin kanssa Skypen välityksellä. Koska tämä on jo kolmas kierros ja hoitava lääkäri on sama kuin kahdessa aiemmassa raskaudessa, melkolailla suoraan siirryttiin suunnittelemaan millä toimenpitein etenemme.

Inseminaatioilla olemme suunnitelleet, että edetään alkuun. Edellisissä raskauksissa tulimme siis molemmat vuoroillamme raskaaksi inseminaatioista luonnonkiertoon, toisella tärppäsi ensimmäisellä ja toisella meistä kolmannella inseminaatiolla. Olemme siksi myös sopineet, että jos raskautuminen tällä kertaa merkittävästi vaikeutuu on harkinnan alainen vaihtoehto myös vaihtaa meistä toiseen.

Ensikäynnin jälkeen hoidettiin pois alta papa-koe sekä verikokeet, joista ei löytynyt mitään poikkeavaa, johon olisi tarvinnut puuttua. Syksyn aikana tehtiin edellisen raskauden tapaan laajahkot terveystutkimukset kardiologilla ja perinnöllisyyslääkärillä, joiden lausunnot hedelmöityshoitoklinikan lääkäri halusi kuulla ennen hoitojen aloitusta. Vihdoin joulukuussa olimme tilanteessa, jossa pääsimme tekemään luovuttajavarauksen ja oviksen tikuttelu alkoi.

Ensimmäistä inseminaatiota kalenterisoimme tammikuun kiertoon, mutta sairastuimme koko perhe flunssaan juuri ovulaatio-viikolla, jolloin ensimmäinen yrityskierto jäi välistä. Ovulaatioplussa osui torstaille ja perjantaille, joten perjantaina tai lauantaina on ollut ovulaatiopäivä, nuo ovistestin plussat olivat Kp 14 ja 15. Joten Ovis on tapahtunut kp15 tai kp 16.

Uutta helmikuun kiertoa kohti lähdettiin ja tässä välissä koko perhe ehti sairastella "sopivasti". Onneksi ei sentään koronaa, mutta kauken kasvotusten tapahtuvan sosiaalisen oman perheen ulkopuolisen kanssakäymisen kyllä sairastelu rajaa pois. Tammikuun kierto jäi 26vrk mittaiseksi joka on lyhyehko aiempiin verrattuna. Senpä vuoksi sovimme klinikan kanssa helmikuun kiertoon KP11 folliultran klinikalle, jossa meitä odotteli oikeassa munasarjassa mukavan kokoinen n. 13mm folli ja muutoinkin aivan normaalin näköinen tilanne. Arvioimme lääkärin kanssa että ovisplussa osuisi tässäkin kierrossa KP 14 ja vaiheille ja siksi kp14 varattiin uusi ultra/inseminaatio, jos ovisplussa ehtii tulla aamusta. Plussaa ei testiin piirtynyt, ei edes haaleaa vaikka testailtiin kahdestikin päivässä. Klinikalle mennessä folli oli 15,7-16mm kokoinen ja kohdun seinämä sen näköinen kuin kuuluukin. Tässä vaiheessa sitten alkoi epäilyttää, että ovis tulee tässäkin kierrossa osumaan viikonlopulle, ehkäpä KP 16 tulisi ovistestiin plussa ja täten inseminaatiota ei päästä tekemään.

Meille annettiin vaihtoehdoiksi ottaa torstaina irroituspiikki ja tulla perjantaina inssiin tai jatkaa tikuttelua ja tulla sitten tuuri inssiin maanantaina KP18 jos ovisplussa venyy sunnuntaille. Jotenkin hormooneilla ovulaatioon sotkeutuminen heti alkuun tuntui epämieluisalta vaihtoehdolta niin päätimme että jatkamme tikuttelua. Ovistestin testiviiva on hieman vahvistunut, mutta vielä ei plussaa ole tullut. Huomenna on lauantai ja jännä nähdä siirtyykö tositoimet taas kuukaudella eteenpäin. 

Jos ovulaatio nyt osuu viikonlopulle niin sovimme, että otetaan kierron loppuun terolutit käyttöön ja siirretään niillä seuraavien menkkojen aloitusta muutamalla päivällä, jotta saadaan jatkossa ovulaatio tapahtumaan keskellä viikkoa. 

Enempää ei oikein ole tässä välissä kerrottavaa kuin että kohti ensimmäistä yritystä kovaa vauhtia mennään. Toivottavasti se toteutuu ennemmin kuin myöhemmin, inssi vaaditaan että tähän huusholliin kolmatta lasta suodaan. Fact.